HARRASTAMINEN
TOTTIS
Palveluskoirakokeet koostuvat kolmesta erillisestä osasuorituksesta, jotka ovat tottis, esine-etsintä sekä varsinainen maastolaji. Tottis ei siis ole palveluskoiraharrastuksessa oma erillinen lajinsa, vaan yksi kokeen kolmesta osasuorituksesta. Tottelevaisuuskoulutus tähtää kokeissa palveluskoiralajien tottelevaisuusosion suorittamiseen. Tarpeen mukaan treeneissä pohditaan myös arkisia koulutuspulmia, mutta varsinaista arkitottelevaisuuskoulutusta emme järjestä. Tavoitteenamme on se, että jokainen koirakko valitsee oman maastolajinsa ja aloittaa maastoharjoitukset viimeistään tottelevaisuusharjoituksien alettua.
EPK:ssa järjestetään tottelevaisuuskoulutukset koirakoiden tasojen mukaan jaetuissa ryhmissä. Ryhmätasoja löytyy alkeisryhmistä aina kisaavien jatkoryhmiin. Treeneissä harjoitukset suunnitellaan yksilöllisesti kunkin koiran ja ohjaajan osaamistason sekä tavoitteiden mukaan. Treenipaikat vaihtelevat ryhmäkohtaisesti, käytössämme on mm. kenttävuoroja pääkaupunkiseudun koirakentiltä. Oma kotikentämme sijaitsee Nurmijärvellä.
Treeneissä koirakot harjoittelevat yleensä yksi kerrallaan, jona aikana muut koirat odottavat vuoroaan autoissa. Tällä pyritään antamaan kullekin koiralle ja ohjaajalle häiriötön keskittymismahdollisuus omaan treenivuoroon. Treenien aikana koirattomat ohjaajat seuraavat harjoittelevan koirakon tekemistä, sillä tarkoituksena on oppia ja saada vinkkiä toisten suoritusten seuraamisesta. Ohjaajat voivat toimia toistensa avustajina harjoituksissa. Toisinaan tehdään häiriöharjoituksia, jolloin kentällä on samaan aikaan useita koiria ohjaajineen.
HAKU
Hakuharrastus vie paljon aikaa, sillä etsintäharjoituksia on vähintään kerran viikossa ja treenit voivat kestää 4 — 5 tuntia kerrallaan.
Haku (PAHA) sopii erityisesti sosiaalisille koirille ja ihmisille, mutta "ujohkoillekin" koirille laji voi antaa paljon. Aggressiivisille koirille lajia ei voi suositella. Hakuharrastuksen voi aloittaa jo pienen pennun kanssa, kunhan harjoitukset mitoitetaan pennulle sopivaksi.
Hakuryhmässä harrastajan on kyettävä olemaan metsässä pitkiäkin aikoja kaikissa sääolosuhteissa koko treenin ajan. Mukavassa ja asiantuntevassa ryhmässä on kiva harrastaa ja se ujohkokin koira saa itseluottamusta ja rohkeutta lajin myötä, vaikka ei välttämättä pääsisikään ihan huipulle asti koetuloksissa pääsisikään.
Oman koiran harjoitukseen menee noin 15 — 30 minuuttia. Lajissa edistyttäessä treenimäärä ja aika usein kasvaa. Oman koiran treenaamisen lisäksi ryhmäläisten on sitouduttava radan suunnitteluun, tallaamiseen ja purkamiseen sekä ennen kaikkea toimimaan maalimiehinä muiden ryhmäläisten koirille, ja siis perehtymään kuhunkin koiraan riittävässä määrin. Hakuun kuuluu henkilöhaun lisäksi tottelevaisuus- ja esine-etsintäosio; näitä kumpaakin treenataan erikseen erillisillä harjoituskerroilla.
JÄLKI
Jäljestäminen on koiralle luontaista ja lähtökohtaisesti helppoa. Haastetta siihen tuo toimiminen yhteistyössä ohjaajan kanssa, lajin edellytysten mukaisesti. Riittävän osaamistason saavutettuaan jälkeä pystyy harrastamaan yksin, toisin kuin esimerkiksi hakua tai viestiä, joihin tarvitaan ryhmä tai apuohjaaja.
Lajissa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jälkilajit jaetaan Suomessa perinteiseen (kansalliseen) metsäjälkeen (PAJÄ) sekä hieman uudempaan tulokkaaseen (kansainväliseen) peltojälkeen (FH). Näistä metsäjäljet ovat pidempiä ja pääpainona on jäljelle jätettyjen keppien löytäminen, kun taas lyhyemmällä peltojäljellä painotetaan lisäksi mahdollisimman tarkkaa jäljestystyöskentelyä.
Ihanteellinen jälkikoira on luonteeltaan rauhallinen ja pitkäjänteinen, mutta motivoitunut työskentelemään. Nämä ominaisuudet auttavat koiraa jaksamaan keskittyneesti etsiä, eli ajaa, pitkiäkin jälkiä. Energisen ja aktiivisen koiran kanssa harrastaminen onnistuu toki myös, mutta koiralle pitää tuolloin erikseen opettaa maltillista jäljestysvauhtia ja tarkkuutta.
Koiran ohjaajalta jälkiharrastus vaatii paljon aikaa, oma-aloitteisuutta ja sitoutumista. Viikoittaisten ohjattujen treenien lisäksi etenkin aloittelijoiden on tärkeää harjoitella itsenäisesti pari-kolme kertaa viikossa. Jokaisessa harjoituksessa ohjaaja ensin tekee jäljen, minkä jälkeen sen vanhentumista odotellaan puolesta tunnista yli kahteen tuntiin ennen sen ajamista koiran kanssa.
Ohjatuissa treeneissä kaikki osallistuvat sekä jälkien tekoon että ajamiseen — toisten suorituksia seuraamalla oppii paljon ja saa vinkkejä sekä omaan työskentelyyn että ohjaukseen. Jälkeä voi harjoitella pitkälti itsenäisesti, mutta harrastuksessa edettäessä tärkeäksi tulee myös harjoitella vieraiden ihmisten tekemiä jälkiä. Jälkeen kuuluu jäljestämisen lisäksi tottelevaisuusosio ja esine-etsintäosio. Näitä kumpaakin treenataan erikseen erillisillä harjoituskerroilla.
VIESTI
Lajina viestiä (PAVI) voi suositella sopivassa määrin itsenäiselle koiralle, joka pystyy työskentelemään ilman omistajan välitöntä läsnäoloa ja tukea. Ohjaajilta laji sen sijaan vaatii sopivassa määrin sosiaalisuutta ja kykyä verbaaliseen kommunikointiin muiden harrastajien kanssa. Aggressiivisille koirille laji ei sovi.
Viestiharrastuksen voi aloittaa jo pienen pennun kanssa, kunhan harjoitukset mitoitetaan pennulle sopivaksi. Muista PK-lajeista viesti poikkeaa siinä, että lajissa tarvitaan yhtä koiraa kohden kaksi ohjaajaa. Koiran kannalta on parempi, että molemmat ohjaajat ovat koiralle entuudestaan tuttuja (esim. perheenjäseniä), mutta välttämätöntä tämä ei ole.
Viestiharrastus vie paljon aikaa, sillä yhteisharjoituksia on vähintään kaksi kertaa kuussa ja treenit kestävät pari–kolme tuntia. Yhteistreenissä oman koiran harjoitukseen menee noin 15 — 30 minuuttia treeniä kohden. Yhteistreenien lisäksi jokaisen koirakon tulisi lisäksi treenata viestiä itsekseen yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Näin koiralle saadaan rakennettua riittävä suoritusvarmuus kisoja ajatellen. Kisojen lähestyessä treenimäärää joutuu usein lisäämään.
Maasto-osuuden lisäksi on harjoiteltava myös tottelevaisuutta ja esine-etsintää. Edellä mainittujen harjoitusten lisäksi on vielä huolehdittava koiran riittävästä kunnosta, juoksukestävyydestä ja –nopeudesta.
EK
EK eli etsintäkoe (PAEK) koostuu monipuolisesti kansallisista palveluskoiralajeista. Sen maasto-osuudessa on jälki, henkilöhaku, esine-etsintä, pudotetun esineen nouto ja tarkkuusetsintä.
Laji sopii kaikenikäisille palveluskoirarotuisille koirille, myös jo ikääntyneemmille koirille, koska osasuoritukset eivät ole fyysisesti kovin vaativia. Koiran tulee koepäivänä kyetä lepäämään osasuoritusten välillä eli hyvät hermot ovat tässäkin, ellei suoranainen edellytys, niin ainakin vahvasti eduksi.
Kouluttajalta laji vaatii laaja-alaisuutta – hänen tulee olla selkeä ja johdonmukainen monta eri lajia yhtaikaisesti kouluttaessaan. Ohjatussa EK-ryhmässä saa myös mainion läpileikkauksen eri lajeista.